Viestintäyrittäjänä törmään usein kysymyksiin siitä, miksi viestintää pitää suunnitella ja mitä viestintästrategia käytännössä tarkoittaa.

Viestinnän suunnittelun merkitystä avattaessa on mielestäni hyvä lähteä liikkeelle seuraavasta kysymyksestä: jos yrityksen sisällä ei ole selkeää, millainen on yrityksen ydinviesti, niin miten se voisi olla selkeää asiakkaille?

Jos yrityksen viestinnän tehtävänä on välittää vastaanottajille haluttu sanoma sekä synnyttää tietynlaisia mielikuvia, lienee oleellista määritellä, mitä ja miten halutaan viestiä. Muuten tavoitteisiin on vaikea päästä.    

Mitä, miksi ja miten?
Viestintästrategia luo raamit sille, millaista viestintää tehdään sekä miten ja miksi sitä tehdään. Se on ikään kuin käsikirja, joka ohjaa viestinnän käytännön toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta: esimerkiksi sitä mitä, milloin ja miten sosiaalisessa mediassa julkaistaan tai lehdistötiedotteessa kerrotaan.

Kun viestintästrategia on selkeä, myös yrityksen omalle väelle kirkastuu yrityksen toiminnan ydin. Tämä puolestaan mahdollistaa sen, että kaikki yrityksessä työskentelevät tiedostavat työnsä tavoitteet. Viestintästrategia ja viestinnän suunnittelu siis auttavat saavuttamaan asetettuja tavoitteita tehokkaasti ja määrätietoisesti.

Tässä kohtaa lienee paikallaan muistuttaa, että viestinnän tavoitteet kulkevat käsikädessä liiketoiminnallisten tavoitteiden kanssa. Jos tavoitteena on esimerkiksi kasvattaa myyntiä siirtymällä yksityisasiakkaista yritysasiakkaisiin, tulee tämä ottaa huomioon viestinnässä ja sen tavoitteissa.    

Mihin kysymyksiin viestintästrategia vastaa?
Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä viestintästrategiaa: se voi olla tekstitiedosto tai lehtiötaululle piirretty ajatuskartta, se voi olla lyhyt tai pitkä ja se voi olla suurpiirteinen tai erittäin täsmällinen. On kuitenkin kysymyksiä, joihin vastaaminen helpottaa strategian rakentamista. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi: 

Mikä on asiakaslupauksenne?
Miten erotutte kilpailijoista eli mikä on kilpailuvalttinne?
Millaisena haluatte näkyä asiakkaille / millaisia mielikuvia haluaisitte synnyttää itsestänne?
Mitä tavoitteita teillä on?
Kenelle viestitte?
Millainen on lähtötilanteenne? 

Näiden kysymysten tukena voi käyttää esimerkiksi seuraavia apukysymyksiä:

Mitä teette?
Mihin sanoihin kiteytätte palvelunne? 
Millaisia asiakkaanne ovat ja millaisia haluaisitte heidän olevan? 
Millaisia arvoja teillä on?
Millainen on tarinanne?
Mihin viestinnässänne olette tyytyväisiä ja miksi? 
Mihin viestinnässänne ette ole tyytyväisiä ja miksi?

Muita hyötyjä?
Viestinnän suunnittelusta on kaiken lisäksi muitakin hyötyjä kuin yhtenäisen linjan määritteleminen ja tavoitteiden saavuttaminen. Jokapäiväisessä työssä viestintästrategia ja viestintäsuunnitelma helpottavat työtehtävien jakamista ja käytännön työtä, kun viestintää ei tarvitse joka päivä keksiä uudestaan.

Lisäksi hyvin suunniteltu on kuin puoliksi tehty: kun viestintästrategian pohjalta on tehty täsmällinen suunnitelma viestinnän toimenpiteistä, säästyy aikaa ja vältytään unohduksilta.

Yksi asia on kuitenkin hyvä muistaa: onnistunutkin suunnitelma on harvoin aukoton. Viestinnässä tarvitaan joustovaraa, sopeutumiskykyä ja ketteryyttä, vaikka kuinka haluttaisiin luottaa suunnittelun voimaan. Tällöin hyvin pureskeltu viestintästrategia on korvaamaton tuki, johon on hyvä nojata silloin, kun pitää nopeasti tuottaa uusia sisältöjä. 


0 Comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *